MAATILALTA TAKAISIN KAUPUNKIIN del 1
Blogi

MAATILALTA TAKAISIN KAUPUNKIIN del 1

Muutto kaupungista rauhallisempaan asuinympäristöön on aina vakava päätös. Vakava ja vaikea. Vaikka kuinka voisi yrittää ennakoida kaikkea ja tehdä muutosta mahdollisimman sujuva, kaikkea ei kuitenkaan pysty ennakoimaan tarpeeksi tarkkaan. Sitä se elämä onkin: ei se koskaan anna takuuta. Joissakin tapauksissa kaupungista maalle muuttaneet ihmiset antoivat loppujen lopuksi periksi ja siirtyivät asumaan takaisin kaupunkiin – sinne, missä on heidän mukavuusalue. Tietyillä rajoituksilla, mutta kuitenkin. Syyt ovat yleensä olleet melko samanlaisia ja kaikkea olisi pystytty välttää, joten jos omassa mielessä on nyt muutto kaupungista maalle ja päätös on melkein tehty, kannattaa miettiä ja suunnitella vielä vähän. Siitä nyt tarkemmin.

Siltojen Polttaminen

Aina, kun edessä on vaikea, mutta erittäin houkutteleva päätös, meillä on suuri houkutus polttaa kaikki sillat lähtiessämme. Ja aina tällaisissa tapauksessa olemme täysin varmoja omien päätösten oikeellisuudesta sekä siitä, että mielipiteemme ei enää muutu. Tämän takia myymme kaiken, jätämme työpaikan, emme enää pidä yhteyksiä ystäviin ja niin edelleen – pelkästään siitä syystä, että olemme nyt niin varmoja hienosta tulevaisuudesta rauhallisessa luontoympäristössä. Näin on kuitenkin syytä olla tekemättä. Kerron nyt muutamasta tapauksesta, joissa ihmiset tunnustivat tehneensä ison virheen ja palasivat kaupunkiin. Joillakin oli vielä siltoja takana, kun taas joillekin muutto takaisin merkitsi taas raskasta työtä ja asioiden järjestelyä.

Tulojen Suunnittelu

Maalla asuminen vaatii vähemmän rahaa, tai näin me ainakin ajattelemme. Siellä tarvitaan autoa harvemmin, jos tehdään esimerkiksi etätöitä, vaatteita kuluu vähemmän, ruoka kasvaa omalla kasvimaalla terveellisenä ja tuoreena, vilja kypsyy hyvin ja karja on tervettä. Jokaisen tulevan maatilan omistajan on kuitenkin otettava paljon tekijöitä huomioon, ja kun ne kaikki lasketaan yhteen, elämä maatilalla ei olekaan kaupunkielämää halvempaa – välillä jopa toisinpäin, kun kyseessä on niukan sadon vuosi tai esimerkiksi lehmän sairaus. Maatilan pitämisestä ei saisi kuvitella, että se on pelkkää rentoutumista ja kivaa ajan viettämistä luonnon maisemissa. Se on välillä erittäin raskasta työtä, jonka aikana tulet vielä ikävöimään kaupungin rutiinikiireitä. Rahan käyttö on myös opittava: kun kaikki riippuu vain itsestäsi, sadostasi ja karjastasi, varaa täytyy olla. Ei se enää toimi niin, että viimeinen viikko ennen palkkaa eletään kymmenellä eurolla. Kulutuksen pitää olla tasaista ja täytyy osata myös säästää huonompiin päiviin.

Perhesuhteet

On nähty niitä uskomattoman hienoja perheitä, joissa vallitsevat rakkaus, vastuun ottaminen kaikista muista, lämmin kohtelu ja ystävällisyys. Kärsivällisyyttäkin näkyi olevan. Miksei tällainen perhe voisi maalle muuttaa? Vai voisiko? Sitä ei voi koskaan tietää etukäteen, minkälaiseksi tilanne kääntyy, kun muutetaan, koska emme voi tietää, mitä läheiset ajattelevat. Pystymme kuitenkin analysoimaan ainakin itseämme sen verran, että voimme karkeasti ennakoida omaa käyttäytymistämme, kun ympärillä pyörii sama porukka koko ajan. Rakkaus ja vahvat perhesuhteet ovat kyllä hieno homma, mutta jokainen terve ihminen tarvitsee aikaa itsensä kanssa vietettäväksi. Sekään ei olisi ollut mikään ongelma, jos meillä ei olisi eroja tällaisen ajan määrässä: jotkut tarvitsevat vähemmän ja jotkut taas erittäin paljon. Kun sitä ei saada, kiukkuinen ja välillä jopa aggressiivinen käyttäytyminen on ihan odotettavissa oleva seuraus. Ennen muuttoa on siis ajateltava, luotetaanko nyt sekä perheen jäseniin että itseemme niin paljon? Jaksammeko pysyä perheenä myös vaikeissa maatilaolosuhteissa, kun joudumme tekemään paljon töitä yhdessä ja olemme koko ajan hyvin lähellä toisiamme? Kuinka paljon henkilökohtaista aikaa tarvitsen? Ja niin: siitä kannattaa ilmoittaa myös muille perheen jäsenille. Muuten he eivät välttämättä edes ymmärrä, miksi hermostut niin helposti.

Saatat myös pitää...