Koillismaan alueella myös elintarvikealalla pärjätään
Blogi

Koillismaan alueella myös elintarvikealalla pärjätään

Kyläkauppiaat Ari ja Airi Jalava kertovat kauppansa historiasta. Jalavan kaupalla on historiassa vahvat juuret. Kauppa perustettiin jo vuonna 1883 Pistojärveltä Vienankarjalasta kotoisin olevan Stephan Jakowleffin toimesta, jonka jälkeen kauppaa ovat isännöineet Stephanin pojat Nikolai ja Mikko sekä Nikolain pojat Janne ja Kalle. Nykyisin Jalavaa hoitavat Ari ja Airi Jalavan poika Mikko vaimonsa Lauran kanssa.

Kaupanpito on siirtynyt suvussa isältä pojalle jo viidenteen polveen. Stephan Jakowleffin poika Nikolai muutti nimensä Jalavaksi vuonna 1926. Aluksi kaupassa myytiin tekstiilejä, mutta kauppa laajeni jo 1900-luvun alkupuolella sekatavarakaupaksi.[1]

Historiansa alussa kaupan hyllyiltä saattoi ostaa mm. tupakkaa, kankaita ja suolaa. 1960-luvulla valikoimat olivat laajentuneet jo sellaisiksi, että myynnissä oli kaikkea mahdollista makkarasta hevosenkenkiin.

Tänä päivänä Jalavan kauppa on voimakkaasti historiaa henkivä taivalkoskelainen matkailunähtävyys, jossa myydään kauppatavaroiden lisäksi myös elämyksiä. Ympärivuotisen kahvilan lisäksi kaupan kupeesta löytyy myös vanhaan navettaan piilotettu suolahuone, Uskovaistenpastillitehdas sekä Rytikeppitehdas, jossa kauppias itse valmistaa kuuluisia suurisompaisia ruokosauvoja. Kunnostustyöt on suunnitellut arkkitehti Juhani Romppainen. Kaupan neljännen polven omistajille Airi ja Ari Jalavalle myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto, Viisikanta-palkinto, kauppatalon perinteitä kunnioittavasta rakennetun ympäristön säilyttämisestä ja perusparantamisesta vuonna 2004.[1]

Ari Jalavan mukaan koillismaalaisuutta on asiakkaille kyläkaupassa myynnissä eritoten erilaisten makujen muodossa. “Valikoimissa on esimerkiksi paikallisia leivonnaisia kuten kampanisuja ja piimäkakkua, sekä tietenkin rössypottukeittoa ja poronkäristystä.”

Kauppaan matkaa asiakkaita taivalkoskelaisten lisäksi ahkerasti myös kauempaa. “Suurin osa asiakkaistamme on matkailijoita ympäri Suomea ja maailmaa”, Ari Jalava kertoo. “Itse taivalkoskelaiset ovat ottaneet myös kaupan oheispalvelut hyvin omakseen. Täällä järjestään paljon erilaisia juhlia ja nautitaan suolahuonehoidoista.”

Kauppiashistoriansa aikana Ari kohtasi lukemattomia asiakkaita ja kävi näiden kanssa vielä useampia keskusteluja. Yleensä juttutuokioissa nousi Arin mukaan esiin yksi asia ylitse muiden: “Asiakkaat kuvailevat kauppaa lähes poikkeuksetta yhdellä sanalla: ainutlaatuinen.”

Kuusamon Juusto Oy:n toimitusjohtaja Jouko Juntunen kertoo, että paluumuuttajan hänestä teki Kuusamon kaunis luonto. Juntunen toteaa, ettei lapsena osannut samalla tavoin arvostaa vuodenaikojen vaihtelua. Nyt häntä miellyttävät kaamoksen hiljaisuus, luonnon kätkeytyminen piiloon lumen alle ja suojautuminen pakkasilta. Keväällä luonto jälleen avautuu häikäisevään valoon ja purojen solinaan, Juntunen kuvailee.

Juntunen oppi näkemään Kuusamon luonnon moninaisuuden vasta asuessaan Etelä-Suomessa. Hän kertoo lopettaneensa hiihtoharrastuksensa etelän loskaisten talvien takia. Kauempaa katsoessaan hän ymmärsi, miten erilaisia harrastusmahdollisuuksia Kuusamo tarjoaa. Hiihtämisen lisäksi Juntunen nauttii kalastamisesta yöttömässä kesäyössä puhtaissa vesissä.

Juntunen kertoo kouluttautuneensa Hämeenlinnassa ja työskennellessään sen jälkeen meijerialalla Rovaniemellä, Urjalassa, Vihannissa ja Kauhajoella. Juntunen vieraili perheineeen loma-aikaan Kuusamossa. Iän myötä halu palata pysyvästi kasvoi. Kuitenkin vasta 17 vuoden kuluttua, vuonna 1990  tuli mahdollisuus palata kokonaan takaisin kotiseudulle.

Juntunen kertoo pitävänsä toiminnasta, kuten luonnossa liikkumisesta ja työstä meijerissä kaikkine siihen liittyvine haasteineen. Juntunen pääsi kesätöihin Kuusamon Osuusmeijerille vuonna 1970. Juntunen kertoo ilmoittaneensa syksyllä juustomestari Pauli Saapungille lopettavansa työt ja lähtevänsä lukemaan kaupallista alaa. Saapunki ei tähän niin vain suostunutkaan vaan totesi, ettei Juntunen mihinkään kauppaopistoon sovi vaan hänestä tulee meijerimies. Juntunen toteaa olevansa edelleen kiitollinen 45 vuoden takaisesta lausahduksesta.

Juntunen kertoo, että koillimaalaisen maatalouden ja meijeriteollisuuen kilpailukyvyn kehittämisessä on riittänyt haasteita jokaiselle vuodelle. Hän uskoo, että menestymisen salaisuutena on itsenä likoon laittaminen ja yhdessä tekeminen. Meijeriteollisuus on mukana viemässä yhtenäistä viestiä Koillismaan kolmesta vahvasta kärjestä; matkailusta, puunjalostuksesta ja meijeriteollisuudesta. Juntunen toteaa, että kilpailussa pärjätään kun aluetta kehitetään ennakkoluulottomasti ja kokonaisvaltaisesti.

Saatat myös pitää...