Viime postauksessa oli puhetta siitä, kuinka ihanaa on päästä asumaan maalle ja rakentaa siellä juuri omalle perheelle ja itselle sopiva ympäristö omalla tontilla – ajattelematta naapureita, kunnan määräyksiä ja muita rajoittavia tekijöitä, joita esiintyy joka kaupungissa. Ikioman ja ainutlaatuisen sekä samalla myös kauniin ja toimivan ympäristön suunnittelu ja rakentaminen on oikea haaste, joka tuntuu ensin …
Mitä kauemmas kaupungista, sitä enemmän valinnan vapautta. Suomessa kuntien yleiskaavat tai muut säännökset valvovat hyvin pitkälle, mitä ja missä voidaan rakentaa, mutta kun siirrytään tarpeeksi kauas sivilisaatiosta, tilanne muuttuu: siellä saa päättää melkein täysin vapaasti, minkälainen ympäristö halutaan rakentaa oman talon ympärille. Toisaalta, vapaus merkitsee aina myös vastuuta ja sitä on opittava kantamaan: kukaan ei …
Kun ei puhuta normaaleista työkiireistä, jotka ovat usein hyvin produktiivisia, stressaavan ihmisen päätöksentekokyky heikkenee. Hän alkaa epäillä kaikkea, ja kaipaa niin sanottuja varmoja ratkaisuja unohtaen sen, että elämä ei anna koskaan mitään takuuta millekään. Kun kaikkea ei voida suunnitella etukäteen moitteettomasti eikä saada asioita toimimaan täydellisesti, stressi saattaa tulla koko ajan vain vaikeammaksi sen sijaan, …
Ennen kaikkea rauha. Ison kaupungin rytmit saavat helposti jokaisen ihmisen jatkuvan kiireen tilaan, tosin jotkut siihen tottuvat ja viihtyvät siinä ja jotkut puolestaan eivät. Muuttaminen mahdollisimman kauas kaupungin maisemista tuo mukanaan yllättävän paljon haasteita, mutta ne oikeat luonnon ja rauhan ystävät, jotka arvostavat ennen kaikkea omaa onnea sekä mielirauhaa ja vasta sitten kaikkea muuta, ovat …
Muutto kaupungista maalle on aina vaikea päätös. Harvemmin tiedämme tasan tarkkaan, mitä omalta elämältämme haluamme, ja näin isoon muutokseen tarvitaan sekä rohkeutta että voimia. Alussa idea tuntuu aivan upealta: vihdoin viimein päästään viettämään luonnossa niin paljon aikaa kuin huvittaa, hengittämään raikasta ilmaa, unohtamaan pakokaasut ja aamuruuhkat sekä keskittymään omaan itseemme ja harrastamaan kaikkea, mitä luonnossa …
On mahdollista, että jossain vaiheessa elämäämme yhtäkkiä toteamme oman täyden sopimattomuuden minkä tahansa kaupungin rytmiin. Syntyessään ihmisellä on jo olemassa tietty temperamentti, ja sen mukaan määräytyy ihmisen luonne hyvin pitkälle. Jos kaupunkielämä sopisi kaikille, kuka tekisi töitä maatiloilla?
Epäiletkö vieläkin sitä, oletko stressaantunut vai etkö? Oma elämä tuntuu liian vaikealta, hoidettavien asioiden kasa vain kasvaa, mutta mikään ei kiinnosta eikä ole voimia tehdä hyviä päätöksiä tai jopa tavanomaisia joka päivän rutiiniin kuuluvia asioita… Vai onko tämä kaikki pelkkää teatteria ja pitäisi vain nousta sohvalta muuttamaan jotain ja tekemään sitä, mitä täytyy tehdä? Tähän …
© 2020 Myotale.fi
